6.9.2007

Työhaastattelussa

Olin tänään työhaastattelussa ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Edellinen kerta oli, kun hain nykyistä työpaikkaani. Siitä ei jäänyt mitään mieltä ylentäviä muistoja. Firman silloinen toimitusjohtaja oli vanhempi mieshenkilö, joka osasi olla hyvin tiukka ja kylmä kun niin halusi. Ja haastattelutilanne oli otollinen sellaiselle. Noh, se keskustelu meni miten meni ja olin helpottunut, kun pääsin teknisen ihmisen kanssa juttelemaan tekniikasta. Mielessä pyöri lähinnä, että surkeasti sujuneen alun jälkeen pääsen näyttämään kynteni tutummissa asioissa eli tekniikassa. Vaan pieleen menivät ne toiveet, kun suurimpaan osaan kysymyksiä en osannut antaa kunnollista vastausta. Jostain kumman syystä mulle lopulta sitä työtä tarjottiin (hakijoiden taso taisi olla aika heikko) ja töitä on tullut siinä firmassa siitä lähtien painettua enemmän tai vähemmän niska limassa.

Mutta takaisin tähän päivään. Tämän päiväinen haastattelutilanne erosi kaikista muista siksi, että ensimmäistä kertaa tuli istuttua pöydän toisella puolella, haastattelijana. Kunnioituksella kaikkia HR-ihmisiä kohtaan, täytyy todeta, että ei ole helppo rooli sekään. Pitäisi yrittää rakentaa avoin ja luottamuksellinen keskustelutilanne ja kuitenkin samaan aikaan miettiä, kuinka paljon toinen liioittelee omia taitojaan ja vääntelee totuutta oman etunsa kannalta parhaimpaan suuntaan. Ihmistuntemustaidot ovat kunnolla testissä, kun ensimmäistä kertaa tapaamaansa ihmistä yrittää tulkita. Ihan hyvin keskustelut kuitenkin sujuivat. Omaksi synnikseni tilanteessa totesin liiallisen pölöttämisen, kun en muistanut joka tilanteessa jättää kandidaatille tarpeeksi tilaa antaa vastauksensa.

Hakijasta jäi ihan hyvä kuva ja loppujen lopuksi kyse on kyllä hyvin paljon henkilökemioiden sopivuudesta. Meillä on niin pieni työyhteisö, että henkilöiden välisiä suhteita on pakko tässä tilanteessa jo miettiä. Lopulliset palkkauspäätökset eivät minun käsissäni ole, mutta pääsen mielipiteeni sanomaan ja sillä varmasti on merkitystä. Seuraavan kandidaatin kohdalla toivottavasti osaa jo olla hiukan fiksumpi haastattelutilanteessa, joten yhtä kokemusta rikkaampana etiä päin.

Ei kommentteja: